Vanha nainen säätää lämmitystä.

Hallitus esittää kolmea keinoa kuluttajien sähkölaskujen hillitsemiseksi: jälkikäteen maksettavaa kertakorvausta, joustoa maksuaikaan sekä hintakattoa sähkön hinnalle. Olkiluoto 3 viivästymisen myötä Suomi kärsii virallisesti sähköpulasta, minkä odotetaan nostavan sähkön hintaa entisestään. Synkimmissä arvioissa sähkön hinta on korkeimmillaan ensi vuonna ja vasta vuonna 2024 voidaan odottaa hintojen laskua.

Hallitus on ottanut valmisteluun kolme mallia, joiden tarkoitus on auttaa Suomen kansalaisia, jotka kärsivät korkeista sähkön hinnoista. Osa malleista on vasta valmisteilla, mutta tässä on kerrottu, mitä niistä tällä hetkellä tiedetään.

1. Jälkikäteen maksettava kertakorvaus

Hallitus aikoo korvata takautuvasti kertakorvauksena kansalaisten marras-joulukuun välisenä aikana syntyneitä sähkölaskuja. Mallia voitaisiin hyödyntää niin kauan kuin hallituksen suunnittelema sähkön hintakatto astuisi voimaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan, korvaus olisi noin 50-60 prosenttia kuluttajien sähkölaskusta. Korvauksen osuus, omavastuuosuus sekä tuelle määriteltävä yläraja rajaavat, kuka tukea voi saada. Tiedot tarkentuvat heti tammikuun alussa, jolloin hallituksen on määrä esitellä korvausmalli. Kertakorvaus ei kuitenkaan koskisi yrityksiä.

Käytännössä korvaus toteutettaisiin vähentämällä korvattava summa automaattisesti maaliskuun sähkölaskusta, jonka valtio tämän jälkeen korvaisi sähköyhtiöille. Kertakorvauksen on arveltu maksavan valtiolle noin 300-600 miljoonaa euroa, riippuen korvausprosentin suuruudesta.

2. Joustoa sähkölaskujen maksamiseen

Toinen keino, jota hallitus esittää on kuluttajien ja yritysten mahdollisuus saada joustoa sähkölaskujen maksamiseen pyydettäessä. Mallissa valtio toimisi takaajana ja samalla turvaisi, etteivät sähköyhtiöt joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen maksujen viivästymisen takia. Esityksen arvellaan astuvan voimaan maaliskuussa ja maksavan valtiolle noin 500 miljoonaa euroa.

3. Sähkön hintakatto

Kolmas valmisteille tuleva malli on sähkön hintakatto. Hintakatolla sähkölle rajattaisiin maksimihinta, joka käyttäjien pitäisi enimmillään maksaa ja lopun maksaisi valtio. Hintakaton rajaa ei ole vielä sanottu, mutta SDP esitti aiemmin rajaksi 20 senttiä kilowattitunnilta. Rajaa ei haluta laittaa liian alas, jottei se kannustaisi kuluttajia käyttämään sähköä aikana, jolloin sitä pitäisi säästää. Tällä hetkellä moni kuitenkin maksaa huomattavasti enemmän kuin 20 c/kWh.

Sähkön hintakatto on mitä todennäköisemmin tulossa voimaan vasta ensi talveksi, jolloin sähkön hintojen odotetaan olevan kaikista korkeimmillaan, mitä tähän mennessä on nähty. Odotettavissa on kuitenkin, että Suomi ottaa mallia Norjasta, jossa hintakatto ja sähkön säästö kulkevat käsikädessä. Näin valtion osuus koskisi vain rajattua sähkömäärää, joka katsottaisiin kohtuulliseksi sähkön käytöksi ja tämän ylittävästä osuudesta pitäisi maksaa täysi markkinahinta.

Valtion aiemmat tuet sähkön hinnan kallistumiseen

Nyt esitetyt ehdotukset sähkön hinnan hillitsemiseksi otettaisiin käyttöön jo olemassa olevien keinojen rinnalle. Hallitus otti jo aiemmin käyttöön sähkön arvonlisäveron alennuksen, verovähennyksen sekä Kelan myöntämän sähkötuen. Mahdollista kuitenkin on, että näiden sisältö tulee muuttumaan uusien keinojen myötä, jottei päällekkäisyyksiä synny.

Energiakriisin syyt

Sähkön hinnannousu alkoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, jonka jälkeen EU-maat ovat pyrkineet irtautumaan Venäjän tuottamasta energiasta, kuten kaasu, öljy ja sähkö. Erityisesti Euroopalle irtautuminen kaasusta on käynyt kalliiksi, koska se on merkittävä sähköntuotannonlähde laitoksissa ja tavallisten kansalaisten käytössä, esimerkiksi kotien lämmityksessä.


Jo aikaisemmin länsimaat aloittivat fossiilisten energialähteiden käytön vähentämisen, jonka seurauksena hiilituotanto lähes tyrehtyi ja hiilellä toimivia energialaitoksia lakkautettiin. Vaikka tuotantoa on pyritty korvaamaan uusiutuvalla energialla, on vihreä energia riippuvainen pitkälti otollisista säistä. Esimerkiksi Pohjoismaissa on pitkälle selvitty vesivoiman avulla, joka on uusiutuvista energianmuodoista ainut tasaisesti tuottava energialähde.


Suomessa iso osa energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoiman käyttö on kuitenkin ollut vaakalaudalla ja jakanut selvästi Euroopan maiden mielipiteitä. Toistaiseksi ydinvoimalle on myönnetty lisäaikaa ja sähkön haastava tilanne on saanut jopa Saksan, joka aikaisemmin vastusti ydinvoiman käyttöä, myöntämään lisäaikaa laitoksilleen. Ruotsissa on kuitenkin ongelmia ydinvoimalaitosten kanssa, millä on suora vaikutus Suomeen, mikäli tarvitsisimme tuontisähköä.


Suomen oma tilanne sähkön riittävyyden osalta on ollut pitkään epävarma. Positiivisissa skenaarioissa Olkiluoto 3 olisi saatu tuotantoon ja naapurimailta olisimme saaneet hätätilanteessa tuontisähköä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että OL3:n tulevaisuus on jälleen kerran hämärän peitossa. Uusi kaupallisen tuotannon aloittamispäivä on siirretty ensi vuodelle, mutta ongelmien laatu on ollut sellainen, että on hyvin mahdollista, että aloituspäivää rukataan edelleen. Lisäksi Ruotsin sähköpula voi johtaa tilanteeseen, jossa emme saa sähköapua Ruotsista, jonka kautta myös Suomeen saadaan sähköä Norjasta.