Sähköverkko ilta-auringossa
Sähkön hinta on nyt polttavan ajankohtainen aihe.

Sähkön hinnat ovat jälleen nousussa. Useimmilla sähköyhtiöillä hinnat pyörivät nyt 14-16 snt /kWh tuntumassa, mutta osa on jo nostanut hintoja reippaasti yli 20 snt /kWh. Liikaa ei kannata odottaa Olkiluoto 3 käynnistykseltä. Nykyisessä tilanteessa se tuo korkeintaan turvaa muilta sähköntuotannon katkoksilta ja tasaa sähkön hintaa. Euroopassa taistellaan kaasun saatavuuden kanssa.

Päivittynyt seuranta: Lokakuu 2022: tyyntä ennen hintojen nousua

Jos määräaikainen sähkösopimus uhkaa loppua

Monelta löytyy vielä 2 vuoden määräaikainen sähkösopimus, joka uhkaa loppua tämän vuoden loppupuolella tai viimeistään ensi vuoden alusta. Sähköä aikaisemmin 3-5 snt/kwh hinnalla ostaneet ovat saattaneet pyöräytellä silmiään muutaman kerran nykyisille hinnoille. Jos sähkön hintojen nousuun herää vasta nyt, voi todellisuus tuntua epäuskottavalta. Viivytyspeli ei kuitenkaan kannata, sillä vaihtoehdot vain huononevat, mitä lähemmäksi talvea siirrymme.

Kannattaako uusi määräaikainen sähkösopimus?

Moni miettii kannattaako solmia uusi määräaikainen sähkösopimus kahdeksi vuodeksi, jos sähkön hinta on 15 snt / kWh. Tehdään muutama laskutoimitus erilaisilla sähkösopimusskenaarioilla (loppuhinnoissa ei ole huomioitu siirtohintoja):

Kerrostaloasunto, kulutus 2 500 kWh / vuodessa
Rivitalo, kulutus 10 000 kWh / vuodessa
Omakotitalo, kulutus 25 000 kWh / vuodessa

Sähkösopimukset:

  1. 2 vuoden määräaikainen sähkösopimus. Hinta 15 snt/ kWh.
  2. 1 vuoden määräaikainen sähkösopimus. Hinta 20 snt / kWh. + Tämän jälkeen sähkön hinta tippuu ja teet uuden 2 vuoden sähkösopimuksen hintaan 8,5 snt / kWh. Paljonko tulee hintaa 2 ensimmäiselle vuodelle?
  3. 1. ja 2. välinen erotus.

Kerrostalo:

  1. 750 € / 2 vuotta
  2. 500 € + 212,5 € = 712,5 € / 2 vuotta
  3. Erotus 37,5 € säästöä

Rivitalo:

  1. 3 000 € / 2 vuotta
  2. 2 000 € + 850 € = 2 850 € / 2 vuotta
  3. Erotus 180 € säästöä.

Omakotitalo:

  1. 7 000 € / 2 vuotta
  2. 4 000 € + 1 700 € = 5 700 € / 2 vuotta
  3. Erotus 1 300 € säästöä.

Vaikka esimerkkilaskelmat perustuvat olettamuksiin, antavat ne hyvän kuvan sähkön hintojen vaikutuksesta loppulaskuun. Jos sähkönkäyttö on vähäistä, ei merkittävää säästöä synny, vaikka solmisi suoraan 2 vuoden sähkösopimuksen 15 snt / kWh kuin, että jää odottelemaan lyhyemmillä sopimuksilla hinnan laskua. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa hinta voi nousta kuukauden varoajalla.

Toisaalta mitä suurempi sähkönkulutus on, sitä suurempi vaikutus pienemmällä hinnalla on ja voi olla huomattavasti mielekkäämpää sopia lyhytaikaisempi sähkösopimus korkeammalla hinnalla, jos tietää hinnan tippuvan. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kvartaalisopimukset, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevia ja joissa hinta vaihtuu 3 kuukauden välein.

Varovaisten ennustusten mukaan, sähkön hinta voisi laskea aikaisintaan keväällä 2023, mutta maailmantilannetta on tällä hetkellä vaikea ennustaa. Suomessa tilanne voi olla muuta Eurooppaa parempi, jos Olkiluoto 3 saadaan tuottamaan täydellä teholla.

Miksi sähkön hinta nousee?

Sähkön hinnannousulle on monia syitä. Erityisesti Suomessa hintaa nostaa tällä hetkellä Olkiluoto 3 käyttöönoton siirtyminen. Ydinvoima on noussut tärkeäksi tasapainottavaksi energiantuotannoksi uusiutuvien energialähteiden rinnalle. Tuulivoima on parhaimmillaan tehokas tapa tuottaa sähköä, mutta vaatii oikeanlaiset sääolosuhteet. Ydinvoimaloiden vuosihuollot keväällä, kesällä ja syksyllä näkyvät kohonneina hintoina.

Vesivoimaa on viime vuosina käytetty myös huomattavasti enemmän, sillä se on ainoa uusiutuvan energian muoto, joka tuottaa tasaisesti sähköä, jos vain vettä on. Skandinaaveja on kuitenkin pitkään vaivannut kuivuus, joka ei ota helpottaakseen. Viime vuoden kuuma kesä kuivatti altaita, ja syksy sekä kevät ovat olleet harvinaisen vähäsateisia. Piinaavat helteet kuluttavat vesivarantoja entisestään.

Koronan jälkeen talous alkoi elpyä vauhdilla. Inflaatio on nostanut sähkön hintaa merkittävästi. Samoin Venäjän sota Ukrainaa vastaan, joka on tehnyt markkinoiden ennustamisen lähes mahdottomaksi ja katkaissut kaasuntuonnin Venäjältä. Euroopassa enemmistö sähköntuotannosta nojaa kaasuun, samoin kotitalouksien lämmitys. Kaasupulalla on siis merkittävät vaikutukset Euroopan sähköntuotantoon.

Euroopassa pelätään, ettei kaasuvarastoja ehditä saada täyteen ennen lämmityskauden alkua. 1. marraskuuta jokaisella kaasua tarvitsevalla maalla tulisi olla vähintään 80 prosenttia kaasuvarastoista täynnä. Mutta mikäli tuleva talvi on kylmä, varastot eivät tule riittämään ja Eurooppaa voi odottaa vieläkin kalliimpi sähkön hinta kuin viime talvena.

Lisää vettä myllyyn ovat tuoneet Ranskan ydinvoimaloiden huonot uutiset. Ranska varautuu tulevana talvena sähköpulaan useiden ydinvoimaloiden jouduttua sulkemaan tuotantonsa voimaloissa havaitun korroosion takia.

Suomessa hinta riippuu paljolti nyt ydinvoimasta ja ylipäätään sähköntuotannon ja jakelun toimivuudesta. Jos talvi on leuto ja OL3 aloittaa tuotannon joulukuussa, voimme päästä pälkähästä, muussa tapauksessa hinnannousulle ei välttämättä ole kattoa.

Kirjoittanut

Minna työskentelee tällä hetkellä hakukoneoptimoinnin ja sisältötuotannon parissa. Hän on koulutukseltaan medianomi ja työskennellyt aikaisemmin muun muassa toimittajana. Viimeiset kolme vuotta hän on seurannut aktiivisesti sähkö ja talousasioita, joiden ilmiöistä ja vaikutuksista hän haluaa kirjoittaa kansantajuisesti. Minna asuu tällä hetkellä maaseudulla vanhassa talossa ja pohtii muiden kansalaisten tavoin, mikä olisi paras lämmitysratkaisu mihin päivittää.