EU:n energiapolitiikka on ajanut Euroopan sähköpulaan.

Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi ennätyskorkealle viime viikolla ja nousun pelätään olevan vain alkusoittoa tuleville talven hinnoille. Muu Eurooppa varautuu sähkön hintojen rajuun nousuun ja jopa sähkö- ja kaasupulaan.

Tuleva talvi voi olla Euroopan kannalta jäätävä. Ilmastonmuutoksen myötä alkanut sähköntuotannon murros uhkaa realisoitua tänä talvena, huonoimpana mahdollisena ajankohtana. Kivihiili- ja ydinvoimaloiden alasajon jäljiltä varakapasiteettia ei ole. Sähköntuotannon siirtyessä uusiutuvaan energiaan olemme enenevässä määrin sään armoilla.

Sähköntuotannon varajärjestelmää ei ole

Viime huhtikuusta alkanut sähkön hinnan nousu on ollut suoraa seurausta epäsuotuisista sääolosuhteista: sateita on ollut niukasti ja tuulta on ollut ennätysvähän. Näin ei ainoastaan ole ollut vain meillä Suomessa, vaan koko Euroopassa. Jos tuleva talvi on kylmä, koko Eurooppa voi olla pulassa sähkön ja kaasun osalta.

Muita sähkön hinnan nousuun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet koronan jälkeinen talouden nousu sekä pitkään jatkunut pula kaasusta. Kaasun hinta on noussut Euroopassa 250 % sitten tammikuun. Venäjä on yksi merkittävimmistä Euroopan kaasutoimittajista. Kylmä viime talvi on saanut Venäjän paikkaamaan omaa kaasupuutostaan, minkä vuoksi myytävää kaasua ei ole ollut läheskään niin paljon kuin tarvittaisiin. Kaasu on merkittävä energialähde Euroopassa, jossa energiateollisuuden lisäksi sitä käytetään kotien lämmityksessä. Kaasun korkea hinta vaikuttaa myös suoraan sähkön hintaan.

Kaasun ja sähkön hintojen nousua on kirinyt Euroopan Unionin päästöoikeushinnoittelu, joka on viimeisen vuoden aikana noussut yli 80 %. EU:n ajama päästöpolitiikka on ajanut kivihiilellä toimivat sähköntuotantolaitokset alas useimmista maissa ja osasta myös ydinvoimalat. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Euroopassa ei ole tarpeeksi sähköntuotantolaitoksia, jotka voisivat toimia varajärjestelmänä tällaisten tilanteiden varalta.

Esimerkiksi, Englannissa on jouduttu ottamaan uudelleenkäyttöön kivihiilivoimaloita. Hiilivarastot eivät kuitenkaan pitkälle riitä, sillä täydennystä ei ole tiedossa. Kivihiilentuotanto on ajettu alas lähes koko Euroopassa, eikä alan yrityksillä ole kiinnostusta hetkellisesti investoida toimintaan, jolla ei ole tulevaisuutta.

Sähkön hinta sään armoilla

Euroopan ainoa pelastus onkin nyt suotuisassa säässä. Kriisistä päästäisiin yli, jos talvi olisi lauha, mutta tarpeeksi tuulinen tuulivoiman tuotantoon. Muistissa on kuitenkin vielä vuoden 2018 yllätyksellisen kylmä talvi, johon ei ollut varauduttu millään tavoin. Viimeaikaiset sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt ovat myös herättäneet maailmanlaajuista huolta, minkä takia myös muut maat ovat alkaneet varautua mahdolliseen kylmään talveen. Varautuminen heijastuu hintoihin, miksi kaasun ja sähkön hintojen pelätään pysyvän pitkään korkealla, vaikkei kylmää talvea tulisikaan.

Ainakin Espanja, Ranska, Kreikka ja Italia ovat ilmaisseet huolensa kansalaisten kyvystä selviytyä maksuista ja suunnittelevat tukipaketteja sekä hintakattoa kaasulle ja sähkölle. Myös Englannin pääministeri Boris Johnson on ilmoittanut maan olevan energiakriisissä ja pelkäävänsä hintojen pysyvän korkealla pitkään. Kaasu- ja sähköpulalla olisi merkittävä vaikutus talouteen kotitalouksista puhumattakaan.