Ekosähkö – uusiutuva energia vertailussa

Vihreä sähkö tai ekologinen sähkö ovat termejä, joilla viitataan kestävään energiantuotantoon uusiutuvia energianlähteitä käyttäen. Hiilineutraalit ja hiilidioksidivapaat energiantuotantotavat toimivat ympäristöä säästäen, ehkäisemällä ilmastonmuutosta ja hyödyntävät energiantuotannossaan fossiilisten polttoaineiden sijaan, uusiutuvia ja ehtymättömiä energianlähteitä.

Uusiutuva sähkö on kasvattanut suosiotaan viime vuosina maailman herättyä pohtimaan konkreettisia tekoja ilmaston hyväksi. Nyt lähes jokaiselta sähköyhtiöltä löytyy, jos ei ihan uusiutuvaa energiaa, niin mahdollisuus kompensoida sähkön hiilijalanjälkeä. Kuluttajat voivat konkreettisesti vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ja maapallon tulevaisuuteen valitsemalla ympäristösähkön uusiutumattomien energianlähteiden sijaan.

Komparate.com:issa voit valita yhdeksi kilpailutusehdoksi vihreän sähkön tai vertailla pelkästään sähkösopimuksia, joissa sähkö tuotetaan uusiutuvasta energiasta.

Uusiutuva energia sähköntuotannossa

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan energianlähteitä, joita oikein hyödyntämällä voidaan pitää ehtymättöminä ja itseään uusivina, ja jotka hyödyntävät luonnollisia prosesseja, kuten veden virtausta, tuulta tai auringon paistetta. Uusiutuvaksi energiaksi määritellään aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, geoterminen energia ja maalämpö sekä erilaiset biopolttoaineet. Uusiutuvat energianlähteet ovat päästöiltään huomattavasti puhtaampia ja niiden vaikutukset ympäristöön vähäisiä.

Puuteollisuuden ansiosta Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä. Tällä hetkellä lähes neljännes Suomen energiasta on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä ja käytetyimmät lähteet ovat bioenergia, kuten puu ja lanta sekä vesivoima.

Tutustu eri uusiutuvan energian tuotantotapoihin, niiden hyviin ja huonoihin puoliin ja vertaile lopuksi sähkösopimuksia. Voit valita yhdeksi kriteeriksi vihreän sähkön tai vertailla vain ekologisia vaihtoehtoja keskenään.

Aurinkoenergia

Aurinkoenergiaa saadaan auringon säteilemästä valosta ja lämmöstä. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin ja se toimii välillisesti usean muun uusiutuvan energialähteen prosessissa. Suomessa aurinkoenergia toimii lähinnä täydentävänä energiana, sillä sen ympärivuotinen hyödyntäminen on vaikeaa. Tulevaisuudessa aurinkoenergian odotetaan kuitenkin nousevan tärkeimmäksi energianlähteeksi.

Aurinkoenergiaa kerätään muun muassa aurinkopaneeleilla, -kennoilla tai -keräimillä, josta se muutetaan aurinkosähköksi tai lämmöksi. Aurinkopaneeleilla ja -kennoilla kerätystä säteilystä noin 15 % voidaan muuttaa aurinkosähköksi, kun taas aurinkokeräimillä noin 25-35 % lämmöksi. Aurinkoenergian yleisin käyttökohde on rakennusten ja veden lämmittäminen.

Aurinkoenergian eduksi on laskettava, ettei se lopu kuluttamalla ja aurinkosähkön tuotanto ei kuormita ympäristöä lainkaan. Toisin kuin yleensä luullaan, aurinkopaneelien käyttö, etenkin sähkön suurkuluttajille, on kannattavaa myös täällä kotimaassa. Aurinkoenergian keräämiseen liittyy kuitenkin välillisiä ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät aurinkopaneelien, -kennojen ja -keräimien valmistukseen tarvittavista materiaaleista.

Tuulivoima

Tuulivoimaa saadaan muuntamalla turbiinien avulla tuulen liike-energia sähköksi. Tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava ja hyödynnetty uusiutuvan energian tuotantolähde. Suomessa tuulivoiman hyödyntäminen on vielä pientä, vaikka paikkoja tuulivoimaloille löytyisi.  Esimerkiksi Tanskassa tuulivoimalat tuottavat jo 20 % maan energian kokonaistarpeesta.

Turbiinin ansiosta tuulen liike-energia muutetaan akselin pyörimisenergiaksi, joka pyörittää generaattoria ja syntyy sähköä. Syntynyt sähkö ajetaan muuntajan läpi, joka syöttää sähkön edelleen jakeluverkkoon. Tuulivoimaloita on eri kokoisia ja ne mitoitetaan alueen tuulisuuden mukaan. Suuri voimala ei pyöri pienellä tuulennopeudella, mutta nopeuden kasvaessa se nelinkertaistaa sähköntuoton. Yli 25 metriä sekunnissa puhaltava tuuli taas sammuttaa koko tuulivoimalan. Tuulivoiman huonopuoli onkin, että se tarvitsee optimaalisen tuulennopeuden tuottaakseen sähköä. Tämän takia se ei voi olla ainut sähköntuotantomuoto. Tällä hetkellä tuulivoima kattaa Suomessa noin 7 % sähkönkulutuksestamme, tästä jopa 60 % vuosittaisesta tuulisähköstä kerätään talvikuukausina. Tuulivoimaloistamme 70 % on suomalaisomisteisia.

Aurinkoenergian tavoin, tuulivoima on ehtymätön luonnonvara, josta ei aiheudu päästöjä, muuta kuin välillisesti tuulivoimalan rakentamisen yhteydessä. Tuulivoimalan rakentamista varten tarvitaan kuitenkin tarkkoja tietoja pidemmältä ajalta tuulennopeudesta, jotta voimala saadaan oikeaan kohtaan ja oikealle korkeudelle sähköntuotannon optimoimiseksi. Suomessa näitä paikkoja ovat rannikko, meri ja tunturit.

Vesivoima

Vesivoima syntyy tuulivoiman tapaan, muuntamalla virtaavan veden liike-energia tai putoavan veden potentiaalienergia sähköksi. Vesivoiman hyödyntäminen on osattu jo vuosisatoja ympäri maailmaa, joten ei ihme, että 70 % maailman vihersähköstä tuotetaan vesivoimalla. Myös Suomessa vesivoima on yksi tärkeimmistä uusiutuvista energianlähteistä. Vielä 1950-luvulla 90 % kotimaamme sähköstä tuotettiin yksinomaan vesivoimalla. Sittemmin luku on pienentynyt 10-15 %, mutta edelleen sillä on merkittävä rooli säätöenergian lähteenä, joka tasaa ja täyttää sähkön voimakkaatkin kulutushuipentumat.

Vesivoimalähteitä on neljä erilaista: jokivesivoima, allasvesivoima eli säännöstelyvesivoima, vuorovesivoima sekä aaltovoima. Suomessa on eniten jokivesivoimaloita, joissa hyödynnetään virtaavan veden liike-energiaa ja tasataan virtaamien välisiä eroja varastoaltailla.

Vesivoimalla on useita hyviä puolia: polttoaineeksi tarvitaan vain vettä, tuotantoa voidaan säädellä helposti kulutuksen mukaan, vesivoima on luotettavaa eikä se ole riippuvainen esimerkiksi säästä, ja päästöt ovat lähes nolla. Vaikka vesivoima ei aiheuta ilmastovaikutuksia, on sen yksi huonoimmista puolista ympäristövaikutukset. Patoaminen ja säännöstelyaltaiden rakentaminen aiheuttavat haittaa kalakannoille ja eliöstölle, vedenvirtaukselle ja sen myötä veden pinnan vaihtelulle. Paikallisesti tuhot voivat olla mittavat ja lopulliset.

Maalämpö ja geoterminen energia 

Geoterminen energia on maansisäistä lämpöä, jota syntyy koko ajan maan sisuksissa alkuaineiden purkautuessa ja räjähtäessä. Maalämpö taas on maanperään sitoutunutta aurinkoenergiaa, jota saadaan läheltä maanpintaa. Geotermistä lämpöä hyödynnetään erityisesti tuliperäisissä maissa, kuten Islannissa, jossa on paljon kuumia lähteitä ja kuuma vesi on helposti saatavilla läheltä maanpintaa. Suomessa maalämmön käyttö taas on yleistä, mutta geotermisen energian tuotannossa olla vasta lapsen kengissä.

Geoterminen energia tuotetaan välillisesti poraamalla maan uumeniin kaksi reikää, niin syvälle, että saavutetaan korkea lämpötila. Toisesta reiästä laitetaan vesi sisään ja kun se on kuumentunut, nousee vesi toisesta reiästä ylös pumpun avustuksella. Tämän prosessin ansiosta kuuma vesi voidaan syöttää suoraan kaukolämpötuotantoon. Maalämpöjärjestelmää varten taas tarvitaan porakaivo ja maalämpöpumppu, joiden avulla kerätään lämpöä.

Geoterminen energia on käytännössä lähes päästötöntä, mutta Suomessa lämmön saaminen edellyttää useiden kilometrien syvyisiä porauksia, joka nostaa geotermisen energian hintaa. Maalämpö sen sijaan on alkuinvestoinnin jälkeen käyttökustannuksiltaan todella halpaa ja energiatehokasta. Molemmat luokitellaan ympäristöystävällisiksi ja ovat uusiutuvaa luonnonvaraa.

Bioenergia

Biopolttoaineita polttamalla saadaan bioenergiaa. Suomessa suurimmat biomassat saadaan metsistä, soilta ja pelloilta, sekä erilaisista orgaanisista jätteistä. Pitkälti puuteollisuuden ja siitä syntyvän jätteen ansiosta, bioenergia muodostaa noin 80 % suomalaisesta uusiutuvasta energiasta ja kattaa koko maan energiankulutuksesta jopa 30 %. Puun etuna on, että se sitoo itseensä saman verran hiilidioksidia kuin sen polttamisesta syntyy. Turpeen käytöstä ollaan pikku hiljaa luopumassa, sillä vaikka turvemaita löytyy Suomesta paljon, on sen uusiutumisnopeus huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi puun.

Biomassoista voidaan jatko jalostaa erilaisia nestemäisiä polttoaineita, joita voidaan käyttää muun muassa polttomoottoreissa. Tunnetuin esimerkki lienee biodiesel, jota voidaan jalostaa erilaisista jätteistä, rypsistä, palmuöljyteollisuuden sivutuotteista ja mäntyöljystä, jota saadaan selluteollisuudesta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä on ekosähkö?

Ekosähköllä tarkoitetaan sähköä, joka tuotetaan hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä ja luonnollista prosessia, kuten auringon lämpöä, tuulta tai vuoroveden vaihtelua. Ekologisesti valmistettu sähkö on ympäristöystävällinen ja mahdollisimman hiilineutraali sekä päästötön. Sähköntuotannossa käytetyt uusiutuvat energiat ovat aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, maalämpö ja geoterminen energia sekä bioenergia.
Voit lukea uusiutuvista energianmuodoista Komparate.com-sivuilta ja vertailla ekologiseen sähköön perustuvia sähkösopimuksia.

Mitä on uusiutuva energia?

Sähköntuotannossa käytetyt uusiutuvat energiat ovat aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima, maalämpö ja geoterminen energia sekä bioenergia. Uusiutuva energialähde nimensä mukaisesti uusiutuu luonnostaan, niin ettei sen hyödyntäminen energiantuotannossa vaaranna sitä niin, että se uhkaisi loppua. Käytännössä uusiutuvia energianlähteitä pidetään loppumattomina verrattuna fossiilisiin, joiden määrä on rajallista.

Onko ydinvoima uusiutuvaa energiaa?

Ydinvoimaa ei lasketa uusiutuvaksi energiaksi, vaikka sen käyttö onkin hiilidioksiditonta. Ydinvoiman käyttöön liittyy monia isoja ongelmia, joita ei ole pystytty lopullisesti ratkaisemaan, kuten ydinjätteen sijoitus.

Muokkaa ilmoitusten tilausta


push notifications bell

Komparate © 2021 Draivi Media Oy