Kuusen haku.

Ilmatieteenlaitos on povannut tavallista kylmempää joulukuuta, mikä sähkönkulutuksen kannalta tarkoittaa korkeampaa sähkön hintaa. Loppusyksyn pienen pudotuksen jälkeen sähkön hinnat ovat jälleen alkaneet kivuta. Korkea hinta ei kuitenkaan ole ainut, mikä kansalaisia voi odottaa tänä talvena.

Sähkön hinta nyt

Vaihtelevan syksyn jälkeen hinnat lopulta tasaantuivat, mutta nyt sähkön hinnat ovat osoittaneet nousun merkkejä. Jos katsotaan viimeisen kuukauden pörssisähkön keskihintaa, on se ollut 21,93 c/kWh (sisältää 24 % alvin), kun taas viimeisen 7 vuorokauden keskihinta on kivunnut jo 32,50 c/kWh. Hinnoista näkee hyvin kylmän sään vaikutuksen. Jos säät jatkuvat tasaisen kylminä voi odottaa noin 10 c/kWh hinnankorotusta pörssisähkön hintaan. Kovemmat pakkaset nostaisivat hintaa vieläkin suuremmaksi, kun taas lämmin ilma laskisi.

Määräaikaisissa ja toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa hinnannousu on yhtä raju. Tuulivoiman ansiosta sähkön hinnat tippuivat loppusyksystä 20 c/kWh tuntumaan, mutta nyt hinnat ovat nousseet yli 25 c/kWh määräaikaisissa sopimuksissa. Useimmat sähköyhtiöt eivät tarjoa muita toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia kuin pörssisähköä, mutta ne joissa vaihtoehto on yhä tarjolla sähkön hinnat ovat jo reilusti yli 30 c/kWh.

Moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna sähkön hinta on Suomessa ollut vielä maltillista. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa sähkön hinta on ollut yli puolet kalliimpaa kuin meillä. Myös Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Ruotsissa sähkön keskihinta kotitalouksille on marraskuussa ollut korkeampi kuin Suomessa. Tilanne voi kuitenkin muuttua osaltamme.

Mihin suuntaan sähkön hinta on menossa?

Mihin suuntaan sähkön hinta sitten on menossa, riippuu monesta tekijästä:

  • Sää
  • Olkiluoto 3 ja muut ydinvoimalat
  • Ruotsin ja Norjan tilanne
  • Yllättävät tilanteet

Venäjältä tuotu energia on pääosin korvattu uusiutuvalla energialla Suomessa, siksi sää vaikuttaa merkittävästi energiantuotantoomme ja sähkön hintaan. Lämmin talvi vähentäisi ja kylmä talvi taas lisäisi sähkön tarvetta. Tuulivoima on yleensä parhaimmillaan marraskuusta maaliskuuhun, mutta viimeiset pari vuotta on kärsitty hyvin vähätuulisista talvista, eikä tuulivoima ole kyennyt tuomaan hintaa alas.

Suomessa ja Pohjoismaissa tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi uusiutuvista energialähteistä on noussut vesivoima. Sen tuotanto on tasaista, mikäli vettä vain on saatavilla. Ainakin tällä hetkellä Norjassa vesivarannot ovat hyvät, samoin Suomessa. Huonoksi tilanne kuitenkin kääntyisi, jos pitkäaikainen kova pakkanen kurittaisi sekä Suomea, että Ruotsia yhtä aikaa. Silloin emme saisi Ruotsista sähköä, jota kautta rajaverkot Suomeen tulevat. Ruotsista voimme saada sähköä maksimiteholla 2 400 mw ja Virosta 1 000 mw teholla.

Kylmä talvi
Moni on laskenut kodin lämpötilaa muutamalla asteella sähkönsäästötoimenpiteenä.

Raskas taakka on myös ydinvoimaloidemme harteilla, erityisesti Olkiluoto 3:lla, jonka käyttöönotto on siirtynyt useamman kerran. Tällä hetkellä koekäyttö on määritetty alkavaksi 11. joulukuuta ja kaupallinen käyttö vasta tammikuun lopussa 2023. Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvioissa Suomi tarvitsee kylminä talvina 14 400 megawattia energiaa. Jos kaikki voimalaitokset Suomessa ovat tuotannossa pystymme tuottamaan 12 900 megawattia energiaa. Määrään on laskettu mukaan myös OL3:n tuotanto, joka on 1 600 megawattia kokonaisuudessaan. Lisäksi voisimme saada naapurimailta 3 400 megawatin teholla siirtosähköä.

Teoriassa tilanne näyttää hyvältä, mutta kuten käytäntö on osoittanut, harvoin kaikki menee niin kuin Strömössä. Jo yksistään Olkiluoto 3 tuotannon puuttuminen, nostaa merkittävästi tarvettamme saada sähköä naapurimailta täydellä teholla. Skenaario ei myöskään ole kestävä, jos voimalaitoksiin tulee käyttökatkoksia tai myös Ruotsi tarvitsee kaiken liikenevän energian.

Seuraus: sähkön säästäminen ja sähkökatkot

Jos sähköä ei saada tarpeeksi on vaihtoehtona kiertävät sähkökatkot ympäri Suomea. Katkot kestäisivät arviolta noin kaksi tuntia, mutta voisivat toistua parikin kertaa päivässä. Sähkön käyttämistä on koitettu nyt hillitä lokakuussa alkaneen Astetta Alemmas -kampanjan turvin. Liekö kyse kampanjasta, lämpimästä lokakuusta vai sähkön kohonneesta hinnasta, mutta sähkönkulutuksessa huomattiin noin 10 prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Tärkeintä olisi kohdistaa sähkönsäästö arkiaamuihin noin 06-09 välille ja iltoihin noin 15-18 välille. Samoille kellonajoille on suunniteltu myös mahdolliset sähkökatkot.

Sähkön hintaennuste 2023

Kuten yllä on kerrottu, sähkön hintaan vaikuttaa moni asia, joista on vaikea sanoa mitään varmaa pidemmällä aika välillä. Voimme vain toivoa parasta ja pelätä pahinta, kuten sanonta kuuluu. Sen verran valoa kuitenkin on tunnelin päässä, että sähkön hinnan odotetaan laskevan keväällä 2023. Arviot hinnan laskusta ovat kuitenkin lähempänä toukokuuta kuin maalis-huhtikuuta