EU:n sähkökriisi

Viime viikkoina sähkön hinta on noussut lähes päivittäin. Määräaikaisissa sähkösopimuksissa sähkön hinta on lähempänä 8 senttiä kilowattitunnilta ja toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hinnat ovat paikoin kohonneet 10 sentin tietämille tai hintojen odotetaan harppaavan ylemmäs minä hetkenä hyvänsä.

Päivitys: Marraskuu 2021: Sähkön hinnannousu pysähtyi

Lokakuun lämmin sää ja mahdolliset sateet voisivat vielä saada sähkön hinnannousun hetkellisesti hidastumaan, mutta taustalla vaikuttavat syyt jatkavat sähkön hinnan kipuamista. Vain totaalinen takapakki koronassa, suotuisaakin suotuisammat säät tai kaasun halventuminen merkittävästi voisivat enää pysäyttää sähkön hinnan nousun. Viilenevän marraskuun lähestyessä hinnat tulevat nousemaan vääjäämättä.

Suomessa sähkön hinnan nousu on toistaiseksi vielä ollut maltillista verrattuna muuhun Eurooppaan. Saksassa on tällä hetkellä Euroopan kallein sähkö ja Britanniassa kaasun ja sähkön jälleenmyyjien pelätään ajautuvan vararikon partaalle hintojen nousun myötä.

Miksi kaasun hinta nostaa sähkön hintaa?

Euroopalla on tällä hetkellä kaasuvarastot lähes tyhjinä. Venäjä on paikkaillut omia kaasuvarastojaan viimeisen kylmän talven jäljiltä ja erilaiset huoltotoimet ovat haitanneet kaasun tuotantoa niin Venäjällä kuin Norjassa. Lisäksi Aasian maat ovat ostaneet kaiken ylijäävän kaasun markkinoilta koronan talouskasvun mainingeissa. Eurooppa on jäänyt pahasti nuolemaan näppejään ja kaasun hinta on noussut jopa 500 prosenttia alkuperäisestä hinnasta.

Koronan jälkeinen talouden nousukausi on aiheuttanut poikkeuksellisen materiaalien kysynnän ja nostanut raaka-aineiden hintaa huomattavasti. Euroopassa sähköntuotantolaitokset käyttävät kaasua ja kivihiiltä tuotannossaan, joten pelko sähkön loppumisesta keskellä kylmintä talvea ei ole aivan tuulesta temmattua. EU:n ajama uusiutuvan energian käyttö on lähes osan maista pakottanut lopettamaan ydinvoiman käytön, joten ainoa turva on kalliisti verotettava hiili, jonka tuotantoa myös lopetellaan.

Suomessa kaasun käyttäminen ei ole niin yleistä sähköntuotantolaitoksissa, mutta meillä esimerkiksi, viljelijät ovat huomanneet mitä kaasun kova hinta tarkoittaa. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. Maaseudun Tulevaisuuden (6.10.2021) mukaan, moni viljelijä joutuu ensi keväänä miettimään, mitä kannattaa kylvää ja kuinka paljon lannoittaa. Lannoitteiden valmistuksessa tarvitaan typpeä, jota saadaan maakaasusta. Osa typpitehtaista on sulkenut ovensa väliaikaisesti valmistushintojen noustua mahdottomiksi.

Sähkön hinta EU-maiden huolena

Sähkön hinta on osassa Euroopan maista noussut niin korkeaksi, että puhutaan jo kansallisesta kriisistä. Esimerkiksi, Espanjassa on madallettu sähkön veroa ja Ranska, Italia ja Kreikka suunnittelevat tukipaketteja, jotta kansalaiset pystyisivät lämmittämään talvella kotejaan ja maksamaan sähköstä. Osa maista haluaisi EU:n puuttuvan sähkön hintaan, mutta ainakin Suomi on ilmaissut, ettei markkinahintoihin tulisi kajota.

Korkean sähkön hinnan taustalla on pelko inflaation kiihtymisestä, jos sähkön hintoja ei saada alemmaksi. Toisaalta päättäjät pelkäävät ihmisten syyttävän korkeista hinnoista EU:n kunnianhimoista yritystä muuttaa koko Eurooppa uusiutuvalla energialla toimivaksi. Sinänsä väite on totta ja välillinen hinnan nousu siirtymävaiheessa oli tiedossa, mutta hintoihin on vaikuttanut moni muukin ennalta arvaamaton asia, kuten koronan jälkeinen elpyminen ja huono sää.

Suomen valtiovarainministeri Anneli Saarikko, kertoi Helsingin Sanomien (HS 4.10.2021) mukaan korostaneensa Luxemburgin EU-kokouksessa, että uusiutuva energia on ratkaisu, eikä ongelma. Vaikka siirtymä tulee olemaan vaikea, Euroopan Unionin tulisi pyrkiä pois öljyn ja kaasun käytöstä. ”Mitä vähemmän unioni on riippuvainen kaasusta ja öljystä, sitä vähemmän tämän kaltaisia riskejä on” Saarikko sanoi Helsingin Sanomille.

Sähkön hinta voi olla pitkään korkealla

Kylmän talven pelätään iskevän vielä viimeisen niittinsä sähkön hinnan nousulle. Forecan säätietojen mukaan lokakuun alku näyttää tavanomaista lämpimältä, mutta puolivälin jälkeen sää viilenee vähitellen. Lämmitys on Suomessa yksi merkittävimmistä sähkön kulutuksen kohteista ja sähkölaskun arvioidaan olevan tänä talvena huomattavasti korkeampi, erityisesti omakotitaloasujille.

Jos Euroopassa ei saada kaasuvarastoja täydennettyä sähkön hinta ei tule tippumaan pitkään aikaan. Suomessa tilannetta voisi auttaa, jos Pohjoismaissa ja etenkin Norjassa saataisiin runsaasti sateita, joilla täydentää vesivarantoja. Erinomaista olisi myös, jos Olkiluoto 3 saataisiin vihdoin käyttöön ja tuottamaan energiaa. Vaikka hinnat ovat nousseet myös meillä, on Suomessa jo lähtökohtaisesti sähkö halvempaa, verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.

Mikäli raaka-aineiden hinnat eivät tipu ja Euroopassa siirtyminen uusiutuvaan energiaan laahustaa pitkään, joutuu Suomikin maksamaan muiden maiden korotettua sähkön hintaa yhtä kauan. Toistaiseksi Suomi on riippuvainen muiden maiden sähkön tuonnista, erityisesti kylminä talvina.