Tuulivoimaa mereltä
Tuulivoiman seuraava askel Suomessa on merituulivoima.

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on synnyttänyt sähköteollisuudessa maailmanlaajuisen energiamurroksen, jonka seurauksena sähköntuotanto on siirtynyt harppauksin fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Yksi eniten kasvaneista uusiutuvan energian sähköntuotantomuodoista meillä ja maailmalla on ollut tuulivoima. Yksistään viime vuonna tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi Suomessa 26 prosenttia edeltävästä vuodesta. Tähän asti tuulivoimapuistot on rakennettu maalle, mutta jatkossa meri voi olla yhtä varteenotettava sijoituspaikka tuulivoimalle.

Toistaiseksi Suomessa on vain yksi merituulipuisto, joka sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Suomen Hyötytuuli Oy:n rakentama merituulivoimala on maailman ensimmäinen vaativiin jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto, jossa toimii tällä hetkellä 10 offshore-tuulivoimalaa. Tahkoluodon merituulivoimala on toiminut samalla koealustana, jossa on tutkittu kylmyyden ja jään vaikutuksia tuulivoimaloihin.

Suomi jäljessä tuulivoiman rakentamisessa merelle

Euroopan Unioni on rahoittanut useita merituulivoimahankkeita ympäri Eurooppaa edistääkseen tavoitteita päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä merituulipuistoja on ympäri Eurooppa 12 eri maassa, jotka tuottavat yhteensä 25 gigawattia sähköä. Suunnitteilla on useita uusia merituulipuistoja, joita EU haluaa tukea ja viedä eteenpäin. Euroopan Unioni kannustaakin jäsenmaitaan yhteistyöhön merituulivoimaloiden osalta.

Suomessa merituulivoiman rakentaminen ei ole toistaiseksi vielä ollut taloudellisesti kannattavaa, vaikka voimaloiden rakennuskustannukset ovat tippuneet vuosien saatossa. Porin Tahkoluoto sai aikoinaan valtiontukea ja takuuhinnan tuotetulle sähkölle, mutta uusille merituulipuistoille ei välttämättä samaa etua heru. Suomessa halutaan, että merituulivoiman rakentaminen tapahtuu markkinoiden ehdoilla, ilman julkista tukea. Uusiutuvan energian suosiminen ja maatuulivoiman lisääntynyt rakentaminen on kuitenkin selvästi lisännyt kiinnostusta merituulivoimatuotantoon.

Uusia hankkeita on Suomessa nyt suunnitteilla useampia. Isoimmat ongelmat liittyvät tällä hetkellä merituulivoiman rakentamiseen vaadittaviin lupiin ja käytäntöihin, joita ei käytännössä ole tai ne ovat liian hitaita. Pahimmillaan lupien käsittely voi viedä lähemmäs 10 vuotta, jona aikana tekniikka saattaa jo vanhentua. Se on myös pitkä aika investoinnille, joka ei tuota mitään.

Yksi hankkeista, joka tällä hetkellä hakee kumppaneita, on Korsnäsin merituulipuisto. Hankkeen isäntänä toimii Metsähallitus, joka vastaa merialueen vuokraamisesta ja vesialueiden huutokauppaamisesta toimijoille. Alustavien suunnitelmien mukaan Korsnäsiin rakennettaisiin 70-100 turbiinia, joiden vuosituotanto olisi noin 5 000 gigawattituntia, mikä vastaa noin 250 000 omakotitalon vuosittaista sähkön tarvetta lämmityksineen. Merituulipuistohankkeita kaavaillaan myös Iihin ja Raaheen.

Merituulivoima
Kelluvia merituulivoimalaitoksia voitaisiin siirtää sinne, missä energiaa tarvitaan.

Merituulivoiman haasteet

Suomessa merituulivoiman haasteita hinnan, kaavoitus- ja lupaprosessin lisäksi tuovat ahtojäät ja merituulivoiman aiheuttamat haitat. Ahtojäiden liikehdintä aiheuttaa kuormitusta, joka on huomioitava voimaloiden rakenteissa. Onneksi Suomen merialueiden aallonkäynti on kuitenkin huomattavasti matalampaa ja Itämeren suolapitoisuus vähäisempää, mikä vähentää rakenteiden eroosiota.

Vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että merituulivoimalat ovat poissa tieltä merellä, liittyy sijoitteluun samanlaisia esteettisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia kuin maatuulivoimaloihin. Merimaiseman muuttuminen herättää paljon tunteita, etenkin voimalan läheisyydessä asuvissa asukkaissa. Ympäristöhaittoihin lukeutuvat erilaiset vaikutukset voimalaa ympäröivän veden laatuun ja virtaukseen sekä lintuihin ja kaloihin. Lisäksi merivoimalaitosten huolto on hieman monimutkaisempaa kuin maalla olevien.

Kelluva tuulivoima sinne, missä energiaa tarvitaan

Merituulivoimaloissa on selkeitä etuja maatuulivoimaloihin nähden. Merituulivoimalaitosten teho on huomattavasti suurempi kuin maatuulivoimaloiden, joka karsii voimaloiden määrän tarvetta. Lisäksi kelluva tuulivoima lisää merituulivoimalaitosten käytettävyyttä.

Markkinoiden isoimpien maatuulivoimaloiden teho on enimmillään 10 megawattia, kun suurimmat merituuliturbiinit tuottavat sähköä 16 megawatin teholla. Suhteessa tuulivoimalaitoksia voidaan rakentaa vähemmän saman energiamäärän tuottamiseen, eikä merituulivoimaloiden tarvitse olla yhtä korkeita kuin maalla. Merellä tuuli puhaltaa myös tasaisemmin kuin maalla.

Aikaisemmin merituulivoimalaitokset olivat merenpohjaan kiinnitettyinä, mutta nyt erilaiset kelluvat tuulivoimalaitokset kiinnostavat, niiden erilaisten käyttötarkoitusten takia. Kelluvia tuulivoimaloita voitaisiin siirtää sinne, missä energiaa kulloinkin tarvitaan. Niitä olisi myös helpompi sijoitella lähelle isoja merenrantakaupunkeja, joilla ei ole käytettävissä isoa sisämaainfrastruktuuria.

Sopimustyyppi
Kaikki
Liittymätyyppi
Yleinen
Vuosikulutus
3000 kWh
Tuotantotapa
Tuuli
Hintoja päivitetty 08.04.2024
?Komparate on sitoutumaton vertailusivusto. Esittämämme hinnat ja tiedot perustuvat sähköyhtiöiltä saatuihin tietoihin. Pyrimme päivittämään ja pitämään tiedot oikeina, mutta Komparate ei vastaa esitetyn tiedon oikeellisuudesta.
Nordic Green Energy
Pörssisähkö tuulivoima
Kesto
Toistaiseksi voimassa
Sopimustyyppi
Pörssi
Marginaali
0.99 snt/kWh
Kuukausimaksu
5.99 €/kk
Arvioitu vuosikustannus
235.68 € 
?Pörssisähkön hinta-arviona on käytetty viimeisen 6 kuukauden keskiarvoa ennen 05.10.2024 (4.47 snt/kWh)
Hinta-arvio sisältää ainoastaan sähkönkulutuksen hinnan. Arvio ei sisällä sähkön siirtomaksua.
Tuotantotapa
Tuuli100%
Lue lisätiedot >
100 % tuulivoimaa
Ei määräaikaa
Voit optimoida sähkönkulutusta
Korkea marginaali
Sähkön hinta vaihtuu tunneittain
Nordic Green Energy Pörssisähkö tuulivoimalla on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, jossa on kuukausittainen perusmaksu ja sähkönhinta muodostuu spot-hinnasta ja Nordic Green Energyn marginaalista. Sähkö on tuotettu 100 % tuulivoimalla.
Uusi
Nordic Green Energy
Smartti 24 kk tuulivoima
Kesto
24kk Määräaikainen
Sopimustyyppi
Hybridi
Sähkön hinta
21.17 snt/kWh
Marginaali
1.59 snt/kWh
Kuukausimaksu
3.46 €/kk
Arvioitu vuosikustannus
449.97 € 
?Pörssisähkön hinta-arviona on käytetty viimeisen 6 kuukauden keskiarvoa ennen 05.10.2024 (4.47 snt/kWh)
Hinta-arvio sisältää ainoastaan sähkönkulutuksen hinnan. Arvio ei sisällä sähkön siirtomaksua.
Tuotantotapa
Tuuli100%
Lue lisätiedot >
100 % aurinkoenergiaa
Yhdistä kiinteä- ja pörssisähkösopimus
Pitkä määräaika
Korkea marginaali
Nordic Green Energy Smartti on 2 vuoden määräaikainen sähkösopimus. Sopimuksessa puolet muodostuu tuntikohtaisesta markkinahinnoittelusta, kuten pörssisähkösopimuksissa ja puolet kiinteästä sähkön hinnasta. Smartti 24 kk on tuotettu tuulivoimalla.
Uusi
Nordic Green Energy
Smartti 12 kk tuulivoima
Kesto
12kk Määräaikainen
Sopimustyyppi
Hybridi
Sähkön hinta
24.17 snt/kWh
Marginaali
1.59 snt/kWh
Kuukausimaksu
3.46 €/kk
Arvioitu vuosikustannus
494.97 € 
?Pörssisähkön hinta-arviona on käytetty viimeisen 6 kuukauden keskiarvoa ennen 05.10.2024 (4.47 snt/kWh)
Hinta-arvio sisältää ainoastaan sähkönkulutuksen hinnan. Arvio ei sisällä sähkön siirtomaksua.
Tuotantotapa
Tuuli100%
Lue lisätiedot >
100 % aurinkoenergiaa
Yhdistä kiinteä- ja pörssisähkösopimus
Korkea marginaali
Nordic Green Energy Smartti on vuoden määräaikainen sähkösopimus. Sopimuksessa puolet muodostuu tuntikohtaisesta markkinahinnoittelusta, kuten pörssisähkösopimuksissa ja puolet kiinteästä sähkön hinnasta. Smartti 12 kk on tuotettu tuulivoimalla.

Näytä lisää

! Saamamme palkkio saattaa vaikuttaa listauksen järjestykseen - lue lisää +

Komparate.com on ilmainen hintavertailu, jonka tarkoituksena on antaa käyttäjilleen hyödyllistä tietoa ja sisältöä. Listaamme vertailussa tuotteita vain luotettavilta ja hyväksi koetuilta yrityksiltä. Jotta voimme pitää sivuston ilmaisena, saamme yhteistyökumppaneiltamme palkkion heille ohjatuista asiakkaista ja palkkion suuruus saattaa vaikuttaa listauksen järjestykseen.

Lähteet:

Energia Uutiset

Vattenfall

Wind Europe

Yle

Motiva

Kirjoittanut

Minna työskentelee tällä hetkellä hakukoneoptimoinnin ja sisältötuotannon parissa. Hän on koulutukseltaan medianomi ja työskennellyt aikaisemmin muun muassa toimittajana. Viimeiset kolme vuotta hän on seurannut aktiivisesti sähkö ja talousasioita, joiden ilmiöistä ja vaikutuksista hän haluaa kirjoittaa kansantajuisesti. Minna asuu tällä hetkellä maaseudulla vanhassa talossa ja pohtii muiden kansalaisten tavoin, mikä olisi paras lämmitysratkaisu mihin päivittää.