Sähkön hinta nousee

Pitkään jatkunut pörssisähkön korkea hinta näkyy uusissa määräaikaisissa sähkösopimuksissa. Seuraavat kuukaudet ovat pörssisähkön ostajien kannalta ratkaisevat. Tuuli ja runsaat sateet voivat saada sähkön hinnan vielä tippumaan, etenkin jos edessä on lämmin talvi.

Korkea sähkön kWh-hinta on monen syyn seuraus

Viime kesäkuussa uutisoimme pörssisähkön hintojen jyrkästä noususta, joka jatkui läpi kesän. Sähkön hinta saavutti huippunsa heinäkuussa, jolloin pörssisähkön tuntihinnat pyörivät lähempänä 30 snt/kWh. Elokuussa hinnat laskivat hieman, mutta edelleen sähkön spot-hinnat ovat korkeimmillaan pyörineet 20-25 snt / kWh tuntumassa.

Sähkön hinnan nousua vuonna 2021 vauhditti ennen kaikkea sää. Kevät oli kylmä ja kesä taas lämmin ja kuiva. Kesä oli myös poikkeuksellisen vähätuulinen, joten tuulisähköä ei pystytty hyödyntämään nimeksikään. Lisäksi Suomen ja Ruotsin ydinvoimalaitosten vuosihuollot ajoittuivat keväälle ja syksylle.

Sateita toivotaan nyt kovasti, sillä erityisesti Norja on kärsinyt kuivuudesta, joka on nostanut Pohjaismaiden pörssin spot-hintoja. Vaikka Suomessa pörssisähkön hinta on ollut korkea, on Norjassa ja Ruotsissa sähkön hinta ollut ajoittain jopa korkeampi.

Sähkön hinnan nousua ovat kiihdyttäneet myös koronan jälkeinen nousukausi, joka on nostanut raaka-aineiden ja polttoaineiden hintoja. Samalla EU:n päästöhinnoittelu on kiristänyt otettaan, joka on nostanut entisestään sähkön hintaa Keski-Euroopassa, jossa hiilivoimalla tuotettu sähkö on edelleen valta-asemassa. Sähkön hinnannousu Euroopassa peilautuu myös Pohjoismaiden markkinoille.

Kuukausi20212020
Tammikuu6,351283,36784
Helmikuu7,084123,02932
Maaliskuu4,75542,52712
Huhtikuu4,558242,45768
Toukokuu5,696562,41304
Kesäkuu6,963843,50424
Heinäkuu9,766242,50604
Elokuu8,45685,0282
Syyskuu4,69092
Lokakuu3,85392
Marraskuu3,42488
Joulukuu4,867
Viime vuoteen nähden sähkön keskihinta on paikoin reilusti yli puolet enemmän.

Sähkön hinta ennuste loppuvuodelle

Runsaat syyssateet ja lämmin syksy voisivat tuoda helpotusta sähkön hintoihin, kun vesivoimalat saisivat vesivarantoja täydennettyä. Toisaalta, mitä lähemmäs talvea mennään, sitä enemmän sähköä kuluu yksistään jo talojen lämmitykseen. Tämä ei vielä näy pörssisähkön hinnoissa, mutta nostaa sähkön hintaa väistämättä.

Jos vesivarantoja ei saada nyt syksyllä täydennettyä, pysyvät hinnat korkealla koko loppuvuoden, koska vesivoima on Pohjoismaissa merkittävin sähkönlähde. Tilannetta pahentaisi entisestään kylmä talvi, joka voisi tuoda mukaan heinäkuun huippulukemia korkeampia sähkön hintoja.

Mikä sähkösopimus valita nyt 2021?

Ne joilla on pitkä määräaikainen sähkösopimus alla, joka on kirjoitettu viimeistään keväällä, ovat kaikista turvallisemmassa asemassa. Vielä keväällä ja alku kesästä sai määräaikaisia sähkösopimuksia lähempänä 4 snt / kWh-hintaa. Nyt hintaa on vaikea pitkällä tähtäimellä ennustaa, mikä hankaloittaa uuden sähkösopimuksen valitsemista.

Jos mietit nyt pitkäaikaisen sähkösopimuksen valitsemista, saatat toisaalta säästyä, jos sähkön hinta nousee entisestään talven myötä. Toisaalta kevät on yleensä sähkön aleaikaa, jolloin saattaisit sitoutua tavallista kalliimpaan hintaan pidemmäksi aikaa.

Pörssisähkön ostajalle voi käydä joko hyvin tai huonosti. Jos sateita saadaan runsaasti laskee pörssisähkön hinta ja pörssisähkösopimuksen omaavat voivat päästä ajoittain nauttimaan jopa 0 snt/kWh hinnoista. Lämmin talvi tiputtaisi hintoja entisestään. Jos vesivarantoja ei saada täytettyä ja tulee kylmä talvi, nousee sähkön hinta ennalta-arvaamattomiin lukemiin. Joka tapauksessa sähkön keskihintojen ei odoteta tippuvan enää loppuvuonna vuoden 2020 tasolle.

Toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset reagoivat markkinoihin yleensä nopeasti, minkä takia ne eivät anna suojaa hinnan nousulta. Puolivuosittain tai neljä kertaa vuodessa vaihtuva kvartaalisopimus voisivat olla parhaimpia vaihtoehtoja nyt. Molemmat sähkösopimustyypit ovat yleensä irtisanottavissa 2 viikon irtisanomisajalla, mutta tarjoavat sähkön hinnan vaihtelulle pidempiaikaista turvaa.

Kirjoittanut

Minna työskentelee tällä hetkellä hakukoneoptimoinnin ja sisältötuotannon parissa. Hän on koulutukseltaan medianomi ja työskennellyt aikaisemmin muun muassa toimittajana. Viimeiset kolme vuotta hän on seurannut aktiivisesti sähkö ja talousasioita, joiden ilmiöistä ja vaikutuksista hän haluaa kirjoittaa kansantajuisesti.Minna asuu tällä hetkellä maaseudulla vanhassa talossa ja pohtii muiden kansalaisten tavoin, mikä olisi paras lämmitysratkaisu mihin päivittää.